Olen kuullut huhuja siitä, mitä naimisiin menon jälkeen tapahtuu. Nainen lihoaa. Seksielämä hyytyy. Ja kuinka naisen ensiaskel avioliiton jälkeen on hiusten leikkaus. Senhän minäkin tein. Jotenkin koomista kun sen tajusin.. Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin onnekseni vielä kunnossa, hiustenleikkausta lukuunottamatta.
Yli puolet nykypäivän liitoista hajoaa tilastojen mukaan.
Vastoin yleistä luuloa, avioliittoa ei kuitenkaan hajota se naimisiinmeno, vaan ihmiset ihan itse.
Säännöllisten kukkien kastelun lisäksi kotosalla, myös sitä parisuhdetta täytyy hoitaa ja huoltaa.
Olen miettinyt mitkä asiat minulle merkitsevät avioliitossa/parisuhteessa ja mitkä saavat arjen sujumaan ihanasti.
Vanhojen muistelu.
Mielestäni on tärkeää muistella vanhoja kivoja juttuja ja yhteisiä tekemisiä. Niistä saa aina hymyn huulille. Miten paljon sitä jääkin muistoja ja hetkiä mieleen.. Mulle nousee esim. heti hymy huulille kun mietin meidän häämatkaa tai vaikkapa alkuvaiheita kun tapailimme. :)
"Do you love me because I am beautiful, or am I beautiful because you love me?"
Luottamus ja rehellisyys - avainsanoja. Ilman näitä avioliitto, tai mikään parisuhde ei voi olla vakaalla pohjalla.
Avioliittolainkin mukaan puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Lain perusperiaatteen mukaan puolisoiden tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta ja yhteisesti toimia perheen hyväksi. Pidetäänpäs se mielessä..
Myöskin intohimo ja seksuaalisuus ovat mielestäni erittäin vahvassa roolissa. Tärkeää on molempia osapuolia tyydyttävä seksielämä. Tietenkin mahdolliset työt/lapset yms. vaikuttavat siihenkin, mutta kun seksielämä hymyilee, hymyilee monet muutkin asiat! Mielestäni uusien juttujen kokeileminen ennakkoluulottomasti tuo vain uusia ulottuvuuksia - jos ei, niin sitten se ei ollut se oma juttu.
Oman vakituisen kumppanin läsnä ollessa ei tarvitse häpeillä tai ujostella mitään, vaikkakin sitä parisuhteissa varmasti tapahtuu. Yleensä tälläinen kumpuaa siitä, ettei olla sinut itsensä kanssa. Tutustukaahan eka itse itseenne, ennekuin vaaditte teidän vartalon tuntemusta kumppaniltanne. Kaksi ihmistä löytöretkellä samanaikaisesti on aina haastavampaa kuin yksi. ;) Jotta kumppani voisi miellyttää sinua sängyssä, on sinun myös itse tiedettävä mistä tykkäät.
Toinen ei myöskään saa painostaa toista ja uusiin asioihin voidaan tutustua ajan kanssa, toisen suostumuksella tietenkin. Kannattaa muistaa, että kyseessä on kuitenkin se oma ihana ja luotettava kumppani, joten mitä turhaa kainostelemaan!
Riitoja on jokaisella. Tärkeätä on pystyä olemaan ihan oma itsensä ja tuomaan esille omat mielipiteet sekä tunteet.
Riidoissa kannattaa yrittää pysyä faktoissa ja jättää turhat syyttelyt ja nimittelyt väliin. Riidassa kuitenkin jompi kumpi osapuolista on oikeassa, tai sitten molemmissa on hieman vikaa. Jos itse tietää olevansa syyllinen, pitää yrittää nöyrtyä ja myöntää se, vaikka se joskus vaikealta tuntuukin.
Mykkäkouluista ei ole kauheasti hyötyä, kehittävempää olisi keskustella asiat suoraan läpi. Toki jokainen kokee vihantunteet yms. erilailla ja riitakäyttäytyminen on myöskin erilaista.
Itse esimerkiksi en osaa keskustella hermostuessani huutamatta, kovaääninen kun olen muutenkin. Volyymit lähtee herkästi nousuun....! :D
Pitää myöskin yrittää oppia lukemaan sitä toista ja tarvittaessa pyytämään anteeksi jos siihen on aihetta.
"Love is like a mountain,
hard to climb,
but once you get to the top
the view is beautiful."hard to climb,
but once you get to the top
Oma elämä ja me -henkisyys
Oma aika on tärkeää molempien osapuolien kannalta. Vaikka parisuhteessa muodostuukin vahva me-side ja monet asiat jaetaan, on tärkeää että molemmilla on omaa yksityisyyttä ja aikaa tarvittaessa. Sen takia molemmilla omat menot ja harrastukset eivät tee pahaa parisuhteessa, päin vastoin.
Nauru ja huumori - yhteiset ilon aiheet tekevät hyvää! Mikä sen parempaa kun kölliä sohvalla ja nauraa räkättää yhdessä kaikenmaailman tyhmille jutuille...eli toisin sanoen, se oma kumppani on myös hyvä ystävä. Voidaan jakaa ilot ja surut, ja tarvittaessa osataan hoivata ja lohduttaa toista.
Täydellisen vaimon titteliä hakemassa..
Olen välillä miettinyt, kuinka tahtoisin olla täydellinen ja ihana vaimo. Minulla on varmasti parannettavaa tietyissä osa-alueissa, mutta tahdon että toinen on onnellinen kanssani. Tahdon myös olla toisen silmissä viehättävä. Yritän pitää itsestäni huolta ja vaikka olisikin naimisissa, ei se tarkoita että nyt kun on mies saatu sanomaan tahdon, voidaan höllätä ja muuttua sohvamursuksi sipsipussien kera. Joskus toki yhteiset hetket sohvalla herkkujen kera on juuri sitä parhaimmistoa! Välillä pitää osata ottaa rennommin.
Yritän panostaa siihen, että olen huomaavainen ja herttanen, ja välttää turhaa kiukuttelua ja jopa ehkä satsata kodinhoitoon. Siinä olen meinaan aika surkea ja sen kyllä kaikki tietääkin..Vielä jonain päivänä minäkin opin!
Rakastunut tunnetila on upea! Se tuttu ihana fiilis, mikä alkuaikoinakin jyllää kokoajan. Ihan kun olisit juuri tavannut toisen vaikka vuosia onkin jo vierähtänyt useampi.
"If there's time for only three words in my lifetime, it would be, I love you."
