Elämä on ihanaa - vai onko?

Most people are about as happy as they make up their minds to be.
-Abraham Lincoln




Mieli. Keho. Minusta on tärkeää, että nämä kaksi ovat balanssissa. Kuinka vaikeaa se onkaan olla stressaamatta tyhmistä jutuista sekä olla pienistä asioista onnellinen? Pystytkö nauttimaan yksittäisistä pienistä asioista, kuten esimerkiksi vaikkapa sateen jättämästä tuoksusta, kimmeltävästä lumihangesta tai vaikkapa kassaneidin ystävällisestä hymystä?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään hetkeksi, että oletko onnellinen? Tärkeää olisi, että jokainen oppisi kuuntelemaan itseään ja tekee sitä mistä oikeesti pitää. Elämme vain kerran, joten tee elämästäsi juuri sellainen kuin itse haluat.
Ei sellainen kun muut haluavat.Tutki itseäsi. Teetkö asioita, mitä muut haluaa, tai muutkin tekee, vai teetkö niitä koska nautit niistä? Jokainen etsii itseään ja sitä omaa juttua - niin harrastuksissa, työelämässä kuin ihmissuhteissakin.
Voi olla, että joillain se menee täysin ohi, eikä elämän aikana tule löydettyä sitä omaa juttua ja se on harmillista, koska sellainen varmasti jokaiselle on.
Jokainen on hyvä jossain. Eikä se "oma juttu" löydy varmastikaan itsestään, vaan pitää oma-aloitteisesti kokeilla uusia juttuja. Jos sinua todella kiinnostaa jokin asia, mutta olet epävarma pystytkö siihen, kokeile. Yllättävän moni ajattelee "en minä, kun olen tällänen ja..". Itsekin välillä siihen syyllistyn. Ja mitään hävittävää ei ole. Sitten se ei ollut sinun juttusi.

Joillekkin ihmisille on erittäin tärkeää, että elämänrytmi on kontrolloitu, säännöllinen ja tasapainossa. Näin siitä ollen saadaan mielihyvää, kun pystytään kontrolloimaan itseään mitä erilaisimmissa asioissa. Tunne on mahtava, kun pitää itseään kurinalaisena ja että kaikki on tip top järjestyksessä. Mutta, tässäkin asiassa on kääntöpuoli. Mitenkäs sisäisen tasapainon laita?

Jotta saisi myös sisäisen puolen balanssiin, täytyy kaikkien tuntemuksien osoittaa samaan suuntaan ja välttää ristiriitoja. Se miten käyttäydymme ja miltä näytämme ulospäin, ei kerro sitä mitä pään sisällä ajattelemme ja tunnemme.
Jos ristiriitatilanne syntyy, pyrimme tietenkin palauttamaan balanssin vaikkapa sitten valehtelemalla itsellemme. Syyllisyys (ns. morkkis), katumus ja ahdistus ovat merkkejä epätasapainosta, ja tietenkin ihminen vakuuttelee itselleen jotta pääsee mielensä ja kehonsa kanssa takaisin tähän ihannoituun fiilikseen. Ihanteellisinta olisi saavuttaa mielenrauha ja balanssi ilman valehtelua.

Mieti mitä osa-alueita voisit parantaa, mitä tyhmiä ja turhia tapoja voisit vähentää, kuten vaikkapa turha stressi. Nykypäivänä harva on tyytyväinen mihinkään. Jos asiat ovat muuten hyvin, luonnollisesti aletaan stressata vähäpätöisimmistä ja turhamaisemmista jutuista.

Itsekin huomaan olevani levoton, vaikka kaikki on erinomaisen hyvin. Olisi tärkeää, että asettaa itselleen pieniä tavoitteita, vaikka kaikki olisikin erinomaisesti. Se auttaa ihmistä pysymään vireessä ja tasapainossa ja mieli saa työskentelyä kun on jotain pientä projektia menossa.

Pääasia, on että tietää mitä haluaa ja saa motivaation siihen, mutta myös osaa tunnistaa löytyykö siihen voimavaroja. Tärkeämpää olisi, että käytettäisiin voimavaramme elämästä nauttimiseen ja niihin juttuihin mitä oikeasti tahtoo.
Keskity rakkauteen, läheisiisi, nauti luonnosta ja hoida mieltäsi ja kehoasi.