maanantai 24. toukokuuta 2010

Saisiko teille olla päihteitä vai riippuvuutta vaiko molempia samaan aikaan?


Miksi ihminen käyttää päihteitä?

Halutaan irroittautua arjesta, joillekin se taas saattaa olla pelkkä tapa sosiaalisissa piireissä sekä mahdollisesti joillekin ujoille tai epävarmoille ihmisille helpotus vuorovaikutuksessa, kun tuntee olonsa itsevarmemmaksi, sosiaalisemmaksi ja avoimemmaksi. Toiset saattavat etsiä itseään, toiset taas haluavat olla ajattelematta mitään tai stressaamatta mistään ja ainoastaan rentoutua ja pitää hauskaa.


What a feeling..

Päihteet tekevät sen mitä ihminen hakeekin niistä, mutta vain väliaikaisesti.
Päihtyneenä unohdat huolet vähäksi aikaa ja fiilis on parempi. Mutta sitten kun se oikea maailma tulee taas takaisin, tajuat että samassa tilanteessa ollaan, mikään ei ole muuttunut. Päihteitä voi tietenkin ottaa aina lisää ja uudestaan, muttei se mitään muutosta tee elämään.
Korkeintaan riippuvuuden ja mahdolliset muut ongelmat.

Pysyvästi vääristynyt mielikuva luo tavallaan uudet arvot, ajatukset ja fiilikset.
Todellisuus saattaa lyödä päin naamaa ja jossain vaiheessa tunnet olevasi hukassa.
Todellisuutta voi toki joskus hieman pehmentää sen ollessa liian masentava tai muuta vastaavaa- mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että sinne joutuu palaamaan.


Mikä on liikaa?

Mielestäni rajan ylitys on tapahtunut päihteiden käytössä, kun niiden käytölle alkaa löytämään yhä useammin useita hyviä syitä. Päihteisiin tulee helposti tapariippuvaisuus aluksi - useimmiten ihan pelkästään sosiaalisista ympyröistä johtuen. Useimmiten päihteitä liikaa käytettäessä ihminen vähättelee siitä aiheutuvia haittoja vaikka ne tavallaan tiedostaakin. Kun aletaan ranskalaisilla viivoilla vertailemaan miinuksia ja plussia, kumpiakohan tulee enemmän?

Jokainen aikuinen ihminen tekee toki omat päätöksensä - itse olen sillä linjoilla, että välillä voi pitää hauskaa, joskus vähemmän, joskus enemmän, mutta pitää osata relata ja tehdä välillä muutakin. Itse tykkään käydä ulkona, kuuntelemassa musiikkia ja tanssimassa - ja joo, joskus jopa päihtymässä! ;) Mutta kyllä se hauskanpito selvinkin päin onnistuu.

Paljon olen bileympyröissä törmännyt siihen, että on pakko bilettää vaikkei enään edes tekisi mieli. Todetaan että ei jaksaisi millään, väsyttää kauheasti, mutta siitä huolimatta lähdetään. Myöskin päihteidenkäyttö näyttää kutkaavan hurjasti, joilloin mikäs sen parempi tekosyy kun lähteä ulos - voi taas päihtyä.

Viikonloppuna näin metrossa miehen, johon en eka kiinnittänyt mitään huomiota, kunnes huomasin järkyn kokoiset tummansiniset injektiojäljet molemmissa kyynärtaipeissa. Aika järkyn näköiset ja oli selvästi piikitetty useaan kertaan samaan kohtaan. Musta olisi mielenkiintoista haastatella  sellasta ihmistä joka esim. piikittää itseään säännöllisesti, lähinnä kuulostella ajatusmaailmaa päihteistä ja siitä onko tyytyväinen elämänlaatuunsa ja tekisiki jotain toisin jos voisi vai onko kaikki ihan niinkun pitääkin omasta mielestä.

Päihde josta ei olisi haittaa olisi kyllä kuuma keksintö tähän maailmaan. Ainakaan toistaiseksi sellaista ei olla keksitty...sitä odotellessa.



Addicted to ----?

Riippuvuus on mielenkiintoinen asia, että miten sitä ihminen onnistuukin jäämään erinäisiin asioihin koukkuun.
Riippuvuudenhan ylipäätään erottaa siitä, että se alkaa hallitsemaan elämää ja siitä tulee pakkomielle.
Riippuvuudet luokitellaan yleensä fysiologisiin eli ruumiillisiin ja psyykkisiin riippuvuuksiin. On myös sosiaalista riippuvuutta. Riippuvuus voi myös toki olla haitallista ja haitatonta.  Riippuvuudet saattavat myös johtaa toiseen riippuvuuteen, eli yhtäaikaisesti voi näin olla osallinen sekä fysiologisesta että psyykkisestä riippuvuudesta.

Erilaisia riippuvuuksia on monia, esimerkiksi seksiriippuvuus, syömisriippuvuus, työriippuvuus, läheisriippuvuus, päihteet, lääkkeet, kofeiini, shoppailu, nettiriippuvuus, peliriippuvuus, urheilu, solarium...listaa voisi jatkaa loputtomiin.
(Itselläni taitaa olla jonkinlainen nettiriippuvuus kyllä, myönnetään! Ja läheisriippuvaisuuskin kuulostaa tutulle, hehheh!)

Kaikkea sopivasti ja kohtuudella siis! :)

2 kommenttia:

  1. On kyllä osuvasti kirjoitettu ja etenkin huomio bilepiirien "pakko lähteä vaikkei oikeastaan jaksais" on osuva. Monta "viihdekäyttäjää" käyttää aineita juuri tästä syystä. On PAKKO jaksaa pitää hauskaa ja eihän juhlista saa kesken lähteä! Pakon syistä voisi tehdä kokonaan oman kirjansa..

    Vaikka en itse päihteitä käytäkään niin muistan kuinka nuorempana oli pakko olla baarissa/bileissä/jatkoilla loppuun asti ettei vaan mene mitään tärkeää ohi. Iän karttuessa sitä huomasi että baari-iltoja/bileitä/jatkoja tulee ja menee ja en tiedä vielä missanneeni mitään oikeasti tärkeää vaikka olen usein jättänyt jatkot väliin tai lähtenyt jopa kesken illan himaan jos on väsyttänyt.

    Silti olen juhlinut varmasti enemmän kuin keskiverto nuori ja aina välillä sattuu olemaan niin hauskaa ettei uni maita ja silloin kotiin kömmitään vasta paljon auringonnousun jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Niinpä. Musta tollanen pakkomielteinen suhtautuminen on aina hieman huolestuttavaa, oli kyseessä sitten mikä asia tahansa.

    Ei kotiin jäämällä todennäkösesti missaa mitään -muuta kun ehkä väsyneen olemuksen. Ei ne bileet tästä maailmasta kesken lopu. :)

    VastaaPoista