Itse olen aika urheilullinen ihminen, monien urheilemattomien ihmisten mielestä varmaan jonkin sortin liikunta-addikti. =D
Olen vain miettinyt, että kuinka ihmiset päästävät itsensä tuohon kuntoon? Tai tiedän kyllä, ihmiset lihovat eri syistä, mutta en vain pääse samaan ajatusmaailmaan mitenkään. Itselläni ei psyyke kestäisi tuollaista. Tiedän, etten koskaan tule olemaan sellaisessa kunnossa, koska ennen kuin pääsisin lihoamaan kunnolla, olisin jo laihduttanut.
Voin kuvitella sen ahdistuksen ja epämukavan olon, mitä ylipaino aiheuttaa. Olo on varmasti todella raskas ja epämiellyttävä. Itselläni kun tähän ripakinttukuntoon tulee + 5kg, niin alkaa jo ahdistaa, toki niin ulkonäöllisistäkin syistäkin, mutta ihan muutenkin. Olo ei enään ole niin keveä ja tuntuu, että hengästyy paljon helpommin. Niin kauan ymmärrän vielä, kun itsellä on hyvä olla ja on tyytyväinen itseensä, mutta siinä vaiheessa kun alkaa paino olemaan terveydelle vaaraksi ja ei ole enään hyvä olla, olisi syytä tehdä jotain. Mutta eihän se helppoa ole ei. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja itsekuria.
Monesti tullut salilla, tanssitunneilla, lenkillä tms. vastaan todella lihavia ihmisiä. Mua kiinnostas tietää, että mitä nämä ihmiset oikein syö, kun vuodesta toiseen treenaavat mutta mitään ei näytä tapahtuvan? Ilmeisesti sitten roskaruokaa ja herkkuja. Liikkuva ihminen voi kuitenkin syödä aika paljon. Joskus olen joltain kysynyt, kun paino-ongelmista tullut puhetta, niin mitä oikeen syöt? Mielenkiintoisinta tässä on, että ruokavalio näyttää olevan melkein parempi kun minulla ja silti on ylipainoa ja treeniä tulee mukamas enemmän kun tarpeeksi. Silloin taitaa jotain herkkuja jäädä mainitsematta. Paras tapahan olisi pitää aluksi ruokapäiväkirjaa, jotta näkee mitä todella syö eikä huijjaa itseään.Eniten huolestuttaa lapset. Katukuvassa näkee paljon lapsia ja nuorisoa, joilla makkarat oikein vyöryvät vaatteiden yli. Siihen vielä yhdistettynä tämä nykymedian MTV muoti, niin voi hyvää päivää. Lapset eivät kuitenkaan voi tehdä itse valintoja ja tällöin lapsen kasvatus ja ruokavaliosta huolehtiminen on vanhemman vastuulla. Tutkitustihan lasten ruokailu- ja makutottumukset saattavat vaikuttaa sitten vanhemmallakin iällä.
Tuntuu, että kauheasti markkinoidaan sitä, että ole tyytyväinen itseesi ja lihavuus on kaunista. Kyllä, esim. muodokas ja runsas nainen voi hyvinkin olla kaunis ja seksikäs, mutta reilusta ylipainosta on haittaa terveydelle. Myöskään muutama kilo ylimäärästä ei tee vielä kenestäkään läskiä, eikä kaikkien tarvitse tosiaankaan näyttää malleilta. Ihan samanlailla mielestäni mallimaailmojen ihannoima anorektisuus on sairasta.
Silti ihmettelen sitä, miten joiltain ei löydy yhtään yritystä eikä kiinnostusta oman hyvinvoinnin suhteen. Ei se paljoa vaadi vähän vilkasta mitä sinne napaan lappaa. Ja voi sitä herkutellakin välillä. Ei se yksi sipsipussi tai karkkipussi silloin tällöin mitään sen kummempaa tee. Kyse on lähinnä siitä, tarviiko sitä vetää joka päivä. Kirjotinkin aikaisemmin riippuvuuksista, tämä on yksi niiden joukossa..
Voivoi... Johan jo totesit itsekin, että kysyttäessä olet saanut kuulla että ylipainoinen syö terveellisemmin kuin sinä ja silti on ylipainoinen. No voisko olla että ruokavalio tai liikunta ei sitten olekaan kaikilla se salaisuus painon takana??? Aika naivia ajatella että jäi sittenv varmaan herkut kertomatta.
VastaaPoistaNäin se maailma voi olla yksinkertainen sellaiselle, jolle (yli)liikunta on nautinto ja geenit ovat kohdallaan.
Koeta syventää ajatteluasi ja olla uskomatta kaikkia hyvinvointilehtiä. Paino ei ole läheskään aina oma valinta.
Ja ei, en ole ylipainoinen. Lukenut kylläkin.
Olen +30kg mies ja vielä jaksan hyvin kävellä, pyöräillä ja juostakin vähän, tällöin hiki tulee ja stoppi tulee nopeasti mutta on hauskaakin saada hiki pintaan esimerkiksi frisbeetä heittämällä.
VastaaPoistaHarrastan laiskasti salillakäyntiä, pahin pahe on varmasti kaiken namin syöminen lähes joka päivä (keksit, suklaat). Näin alle kolmekymppisenä on kyllä vähän epäonnistunut olo mutta silti on ihana nuori nainen vierellä joka ei ole lihava mutta ei luuviulukaan vaan pitkä kaunotar.
Sinulla taitaa olla liikunta luonnollinen osa jokapäiväistä elämää, voisitko kertoa onko se kotoa opittua? Ovatko kummatkin vanhempasi olleet aina aktiivisia ja kannustavia liikuntaan? Jokaisella meistä kuten minulla tämän suhteen ymmärtäviä vanhempia ei ole ollut, miten saisit meidät pullaa puputtavat muhkuliinit motivoitua laihduttamaan itsemme nykynormeja vastaaviin mittoihin?
En sano etteikö olisi mukavaa olla laihempi mutta kerro sinä miten siihen päästään? Tietenkin lopettamalla herkkujensyönti kokonaan, onko jotain muuta neuvoa? Jotenkin tuntuu että jokaisen lihavan ihmisen tulisi lopulta laihduttaa, ainakin ettei tulisi sokeri- ja verenpainetauteja. Mutta voiko olla onnellista elämää ilman päivittäistä stressiä laihtumisesta, miten siitä saisi jokapäiväisen ja luonnollisen osan elämää? Omalta kohdaltani voin sanoa että laihempana seksielämäkin maistui paremmin, nykyään sitä jo jotenkin vältteleekin vaikka tietää ettei toinen sinua arvostele mutta itse aiheuttaa itselleen jo stressiä.
Mikä on se hidas mutta toimiva ja mieluisa keino päästä liikakiloista pois?
Yksinkertaisimmillaan ylipaino johtuu siitä että syödään enemmän mitä kulutetaan. Toki ymmärrän, että ihmisillä on lihoamiseen eri syitä (sairaudet yms.), mutta puhuinkin lähinnä yleisellä tasolla. Kyllä ylipaino keskimäärin johtuu varmasti eniten itsekurin puutteesta tai laiskuudesta.Kun lihavuutta esiintyy nykymaailmassa niin paljon, en usko että se pelkästään geeneistä on. Kyllä minäkin alkaisin lihomaan jos en pitäisi liikunnasta lainkaan ja söisin ihan mitä sattuu. Suuri osa varmasti hoikistuisi oikeanlaisella ruokavaliolla ja liikunnalla. Itselleni on aivan sama, mitä muut painaa - aihe on vaan kovin mielenkiintoinen minusta.
VastaaPoistaAnonyymi +30kg mies. :)
VastaaPoistaLiikunnallisuus, hmm...ei oikeastaan ole kotona opittua. Vaikkakin äitini harrasti tanssia kun olin nuori, en oikein koskaan pitänyt kauheasti muista normaaleista urheilulajeista. Sikälihän en tiedä lihavana olosta henkilökohtaisesti, kun en ole oikein koskaan päästänyt itseäni pyöristymään. Lapsuusiän ja teini-iän kurinalaiset harrastukset opettivat kyttäämään ruokavaliota ja liikuntamääriä. Ei tosin hyvällä. Voi sitä stressiä ja ahistuksen määrää. Niistä ajoista olen oppinut hellittämään ja todella nauttimaan elämästä, enkä kuluta elämääni jokaista suupalaa murehtien. Toki tulee niitäkin päiviä, joilloin morkkis meinaa yllättää.
Uskon, että oikea lähtökohta on se, että jokainen etsii itselleen ensin mieluisan urheilulajin. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Eihän se motivaatio tietenkään ylläpysy, jos tekee jotain asiaa päivästä toiseen jota ylikaiken vihaa. Toki kannattaa kokeilla kutakin lajia useamman kerran, jotta saa oikean kuvan lajista. Kun oikea laji on löytynyt ja urheilusta tullut säännöllistä, ei tarvitse joka päivä stressata ja murehtia laihduttamisesta. Ruokavalio on myöskin tärkeä osa hyvinvointia. Kyllähän sitä voi välillä, vaikka kerran viikkoonkin herkutella, kunhan pyrkisi pitämään ruokavalion pääsääntöisesti puhtaana.
Jos tulee helposti naposteltua pieniä herkkuja, kannattaa satsata kunnolliseen ravintoon (Täysjyvätuotteet, kana, kala, liha, vähärasvaiset ja vähäsokeriset maitotuotteet, hedelmät, kasvikset, pähkinät esim.) ja katsoa ettei ateriavälit veny liian pitkiksi. Eikä mene nälkäisenä kauppaan. :D
Ruokapäiväkirjaakin olisi hyvä pitää ainakin aluksi, niin huomaa mitä todella syö. Netistä löytyy paljon vinkkejä ja esimerkkejä sekä treeniaiheisia sivustoja. Jos enemmän rahaa on, niin henkilökohtainen ruokavalion ja liikuntaohjelman teettäminen ammattiosaajalla eli personal trainerilla varmasti tuottaa tulosta. :)
Itse treenaavana tyyppinä uskon kuitenkin siihen, että meillä jokaisella on biologisesti erilaiset lähtökohdat, joilla ei välttämättä ole opitun kanssa mitään tekemistä. Hormonituotanto, ihmisen rakenne ja solujen uusiutuminen etc vaikuttavat hyvin pitkälti painoasioihin. Voi olla, että periaatteessa kahdella samanrakenteisella ihmisellä hormonien tasot ovat erilaiset (esimerkiksi naisilla ennen kuukautisia ruokahalu usein lisääntyy) jolloin lähtökohta painonhallintaankin voi olla erilainen.
VastaaPoistaItse uskon, että ylipainoinen voi silti noudattaa terveellistä ruokavaliota. Kyllä painon saa kasviksilla, kohtuu määrillä puuroa ja rahkoja sekä lihaa nousemaan ihan varmasti. Useimmitenhan ne yhteiskunnan laiheliinit ovat juurikin niitä, joilla on kaikista epäterveellisimmät elämäntavat. Eli alkoholismia jne ja unohdetaan syödä.
Tutkimusten mukaan btw, ylipaino ei ole merkitsevä tekijä sairauksissa niin pitkälle kuin yleisesti oletetaan. Ylipainoinen ihminen voi silti olla terve ja välttämättä asia ei merkkaa sitä. Tuntuu että enimmillään painon hehkuttamisessa ja muussa on kyse nykypäivänä esteettisyydestä. Lihava ihminen on ikävä kyllä meidän yhteiskunnassa yhtä kuin LAISKA ja SAAMATON vaikka loppujen lopuksi esimerkiksi työelämässä voi olla, että pulska kaveri on itseasiassa tuotteliaampi kuin hoikka koska keskittyykin paremmin juuri työtehtäviin muiden häsläämisten sijasta.
Joten kyllä, en täysin yhdy tähän naiiviin kommentointiin mitä blogissasi noudatit. Jokaisen paino on henkilökohtainen asia, ja se kenelle se on ongelma on yleensä muut.
Painotinkin sitä, että niin kauan kun se ei ole terveydelle haitallista ja on itse tyytyväinen itseensä niin ei sillä ole mitään merkitystä. Harvemmin vain reilusti ylipainoiset ovat itseensä tyytyväisiä - jos näin on, niin hieno homma! Silloin muiden mielipiteillä ei ole väliä, tarkoitin lähinnä sitä jos itseään ahdistaa, nyt silloin kannattaa tehdä jotain. :)
VastaaPoistaReilusta ylipainosta on kuitenkin tutkimusten mukaan haittaa terveydelle, enkä jotenkin pysty kuvittelemaan että sairaalloisen lihavan olotila olisi mukava.
Tekstini oli kuitenkin suunnattu kritisoimaan ylipainoa ja sen lisääntymistä, lähinnä juuri sellasilla ihmisillä jotka eivät viihdy ylipainoisena ja kärsivät siitä.